etusivu  
  kohteet  
  tehtävät  
  tuotokset  
  taidekohteet  
  työryhmä  
 

 

 


Surakan talo

 1800-luvun pihapiiri
 Surakan talo, Rantakatu 13
 Piharakennukset
 Lähteet

Surakan talo

Joensuun parhaiten säilynyt, 1800-luvun puukaupungista muistuttava rakennuskokonaisuus löytyy Rantakadun varrelta, torin ja Pielisjoen läheisyydestä. Olennaisena osana tähän Rantakadun kokonaisuuteen kuuluu myös kadun toisella puolella Pielisjoen rantaa seuraileva Rantapuisto, jonka eteläpäädyssä sijaitsevat puurakennukset toimivat ennen kaupungin pakkahuoneena ja tullikamarina. Puutalokokonaisuus sijaitsee kolmannessa kaupunginosassa, joka oli 1800-luvulla suosittua erityisesti varakkaamman kaupunkiväestön keskuudessa. Siksi täältä löytyvät vieläkin asemakaavassa suojellut komeat puutalot: Koski- ja Rantakatujen kulmasta lähtien Mustosen talo, Parviaisen talo, Surakan talo, Johnssonin talo, Aschanin talo, Olsonin talo sekä vesiliikenteeseen ja kauppaan liittyvät entiset Pakkahuone ja Tullikamari Rantakadun eteläpäästä.

1800-luvun pihapiiri

Surakan talon pihapiiri on harvoja esimerkkejä 1800-luvun lopun kaupunkirakenteesta. Piha rajautuu sitä reunustavien rakennusten keskelle umpipihaksi. Päärakennus on sijoitettu julkisivu kadulle päin, missä se muodostaa yhtenäisen ja tiiviin rakenteen yhdessä muiden kadun julkisivujen kanssa. Surakan talon rakentamisen aikoihin 1800-luvulla Joensuun korttelijako erosi hieman nykyisestä. Korttelit olivat pienempiä, mutta koska ulkorakennuksia tarvittiin eri toimintoja varten kaupungissakin, rakentuivat tontit nopeasti liian ahtaiksi. Näin tapahtui varsinkin suositussa kolmannessa kaupunginosassa.

Liian ahtaasti rakennetut tontit olivat alttiita kaupunkipalojen leviämiselle. Tämän takia Joensuuhun tehtiin uusi asemakaava, jonka mukaan kuuteen tonttiin jaetuista kortteleista muodostettiinkin neljän tontin väljempiä kortteleita. Muutos oli helppo toteuttaa kaupungin vielä rakentamattomissa osissa, kuten ensimmäisessä ja neljännessä kaupunginosassa. Koska kolmannen kaupunginosan korttelit oli rakennettu aiemman tonttijaon mukaisesti, ne saivat jäädä ennalleen. Ero näkyy vielä tänäkin päivänä Joensuun kaupunkirakenteessa.

-alkuun-

Surakan talo, Rantakatu 13

Alun perin empiretyylinen talo rakennettiin 1849 järjestysmies Aug. Johnssonille ja se oli yksi kaupungin neljästä rapatusta puutalosta. Kauppias Anders Pakarinen osti talon 1870 ja rappaus vaihtui lautaverhoukseen 1885. Rakennusta kutsutaan Surakan taloksi, koska Kustaa Surakka Oy hankki talon omistukseensa 1933 ja Joensuun kaupunki osti sen Surakan perikunnalta 1970-luvun lopulla. Kiinteistö kunnostettiin 1980 kaupungin virastokäyttöön ja siinä on nykyään teknisen ja peruspalveluviraston toimitiloja. Surakan talo on suojeltu kaavassa.

Surakan talon pääty Surakan talo on suorakaiteen muotoinen, siinä on T-tyyppi-ikkunat ja satulakatto. Rakennuksen nykyinen jugend-tyylinen ulkoasu on vuodelta 1906. Rantakadun puoleisessa julkisivussa on epäsymmetrisesti sijoitettu frontoni, jonka alareuna kaartuu jugendille tyypillisesti. Frontonin alla on kaksi yläosistaan kaartuvaa vintti-ikkunaa. Listoituksella aikaan saatu ruudukko ikkunoiden alapuolella rytmittää julkisivua. Rakennuksen väritys on jugendille hyvin tyypillinen: keltaiset seinät valkoisin listoituksin ja ikkunanpuittein. Surakan talon etelä- ja pohjoispäädyistä löytyy kolmi-ikkuna-aihe, joka on todennäköisesti peräisin vuoden 1885 julkisivumuutoksesta.

-alkuun-

Piharakennukset

Surakan talon pihapiiriin kuuluu myös piharakennuksia. Tonttia pohjoispuolelta rajaava pieni keltainen tuparakennus rakennettiin 1906. Siinä asui lämmittäjä, jonka asunto oli erotettu palomuurilla rakennuksen jatkeena olevasta punaisesta varasto-osasta. Rakennuksen pääty on Rantakadulle päin ja se on osa katutilaa rajaavaa julkisivuseinämää. Rantakadun julkisivussa on pieni puolikaaren muotoinen vintti-ikkuna, muut ikkunat ovat kuusiruutuiset. Piharakennus jatkaa päärakennuksen kelta-valkeaa väritystä. Nykyään koko rakennus on lähinnä varastokäytössä. Piha-aluetta

Valkea piharakennus Pihapiiriä etelästä ja lännestä rajaa puolestaan puinen valkea piharakennus, joka sijaitsee Suvantokadun varrella. Rakennus muutettiin kauppatiloiksi 1920, kun siihen muutti Pohjois-Karjalan Rauta-Kauppa Oy. Tällöin rakennuksen ulkoasu oli jugend-tyylinen. 1928 rakennuksen ulkoasua muutettiin klassistisemmaksi ja siihen lisättiin vielä tiilestä varasto-osa, jota laajennettiin 1932. Suvantokadun julkisivun päissä on klassismille tyypillisesti pyöröikkunat ja katolla neljä kolmion muotoista kattoikkunaa. Nykyään rakennuksessa toimivat Paumer-kehystämö ja Unicefin myymälä.

-alkuun-

Lähteet:

Ahonen, Huurre, Vesajoki (toim.): Joensuun kaupungin historia 1. Joensuun kaupunki 1848-1920. Joensuu, 1985.

Lilius, Henrik: Joensuu 1848 - 1890. Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Joensuu, 1984.

Joensuun kaupungin keskusarkiston rakennuspiirustukset.